Ikääntyneiden syrjintä työelämässä on haitallinen ilmiö, joka vahingoittaa paitsi yksilöitä myös Suomen kansantaloutta. Väestön keski-iän noustessa aihe nousee julkiseen keskusteluun yhä useammin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että työntekijän palkkaaminen on aina kahden kauppa. Tähän asti syrjintää on käsitelty lähinnä työnantajan toiminnan näkökulmasta. Entäpä työntekijän oma rooli?
Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että ihmisen kehityskaaressa kultainen aika osuu 25–30 ikävuoden tienoille. Silloin niin fyysinen kuin henkinenkin suorituskyky ovat huipussaan. Ihminen omaksuu hyvin uusia asioita ja jaksaa painaa pitkää työpäivää. Kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen alkaa hidas alamäki. Ennen pitkää ihminen havahtuu fyysisen kunnon laskuun ja alkaa kamppailla sitä vastaan. Hän hankkii kuntosalikortin ja alkaa suosia hyötyliikuntaa.
Henkisellä puolella laskevaa trendiä ei itse huomaa, koska työstä kertyvä kokemus auttaa selviämään tehtävistä entiseen tapaan – kunhan vain työ pysyy samanlaisena. Yhä harvemmin se enää pysyy.
Digitalisointi, tekoäly ja ympäristön muuttuminen johtavat siihen, että aiemmin hyödyllinen kokemus ja hiljainen tieto jyrkentävät jo muutenkin laskevaa trendiä. Urautuminen ja periaatteellinen muutosvastarinta vain pahentavat asioita.
Iän karttuessa jokaisen tulisikin huolehtia fyysisen kunnon lisäksi myös omasta aivoterveydestä ja osaamisen kehittämisestä. Tarvitaan aivojen kuntosalia. Jos haluaa myöhemmin välttyä ikäsyrjinnältä, kannattaa pitää huolta itsestään koko työuran ajan. Siispä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita! Vähemmän passiivista tv:n tuijottamista ja somessa roikkumista, enemmän harrastuksia, sosiaalisia kohtaamisia ja opiskelua.
Kaikki työantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet kannattaa käyttää hyväksi eikä pelätä edes alan vaihtamista. Työnantaja palkkaa mieluummin eri aloilta kokemusta hankkineen ja henkisesti vireän ihmisen kuin pitkän linjan ammattilaisen, joka on jyystänyt koko ikänsä kapeaa erikoisalaa. Aktiivinen itsensä kehittäminen palkitsee jo itsessään tekemällä elämästä rikkaampaa. Lisäksi se auttaa työllistymistä ja on siten koko Suomen yhteinen etu.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 25.9.2024, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010711112.html